Eilen pääsin katsomaan pikku Epeliä Jurmuun. Ensin Epeli vähän ujosteli, haukahteli ja katseli kauempaa. Ei mennyt kuin hetki kun sessu tuli häntää vinhasti heiluttaen tervehtimään. Eipä siinä paljon kasvojen pesua enää tarvinnut.
Epelillä riitti virtaa. Se touhusi kovasti lelujensa kanssa. Mieluisin lelu näytti olevan musta röhkivä possu. Possu sai melkoista kyytiä Epelin hampaissa. Pentu ei näyttänyt kyllästyvän ollenkaan sen kanssa leikkimiseen. Oli mukava seurata sen eloisaa touhuamista. Tietysti pyörin kameran kanssa Epelin perässä. Sainkin otettua siitä melkoisen määrän uusia otoksia. Kuvia täällä.
Epeli oli kasvanut oikein mukavasti. Se oli yhä tosi suloinen, vaikka “rimpula-ikä” alkaa olla käsillä. Oli ihana nähdä kuinka hyvin se viihtyi Raimon ja Tuulan luona. Kuinkas muutenkaan he hemmotelevat ja hoitavat Epeliä todella hyvin. Emme olisi voineet parempaa kotia sille toivoa.
Ihana Epeli! Jotenkin noista kasvonpiirteistä tulee Taika mieleen, varsinkin silmien alue on samannäköinen. Niin ja vauhtia varmasti yhtä paljon ellei enemmänkin kuin Taikalla!! :)
VastaaPoistaPaljon on samaa Epelissä ja Taikassa. Ihania pentuja :).
VastaaPoista